Sámi dieđut ja máhtut leat leahkimin

Read in:

Joar Nango ságastallá Rafico Ruiz:in sámi kosmologiijas, arkitektuvrageavadis ja árvvavuođas

RR: Maid mearkkaša ruovttu guvlui dutnje?
JN: Go jurddašan iežan sámevuođa birra—ja veardálan dáža dahje eurohpálačča dahje internašuvnnalačča dahje dáiddára dahje arkiteavtta ektui—de jurddašan ruovttu ja eatnama ja árbevieru ja kultuvrra juonin mii čađat čuvoda mu. Dát eanaguovllut gos mu bearaš ja mu áhči bearaš ja mu áddjá ja áhkku leat eallinagi eallán—dát hui boaittobealguovllut, gos buot geađggit ja sullot ja geografiija leat nu bissovaččat, ahte daid sáhtát oaidnit čuođijagi boares govain, ja gullat muitalusaid daid birra—dan geografiijas lea juoga mii lea mu siste ja mii čuovvu mu.

Ruovttu ja eatnama oktavuohta lea juoga mii mu ja min sápmelaččaid čađat čuovvu ja mii lea árbevirolaš ja juoga mii adnojuvvo árvvus ja man birra ságastallojuvvo gutnálaččat. Dat lea juoga mii oahpista minu, juoga mii bagada min juos dahkat vearrut, juoga mii bágge min gudnejahttit dihto vuogi jurddašit, hupmat ja láhttet dainna. Ja nu lea leamaš buot buolvvaide mu ovdal. Oaččut jáhkkit, dat sáhttá maid duššástuhttit ja measta hávkadit muhtimin—árbevieruin leat sihke burorit ja bahát—muhto dát vuogádagat árvvusatnima ja dieđu ja máhtu ja gielaid ja láhttema várás eatnama dáfus, leat munnje dan maid čájáhusa namahus, ruovttu guvlui, sisdoallá. Eatnamis lea áigelinnjá mii ollá sakka guhkibui ja bistá sakka guhkibut go ovttage olbmo eallingeardi ja mahtodat, das leat eatnálaš alvvat ja su iežas giella. Kultuvrras doppe ruovttus lea duođaid sáhka atnimis vuollegašvuođa eatnama alvvaide.
RR: Eŋgelasgillii, nu mo mun dulkon ruovttu guvlui, dán guvlui-sánis lea juogalágan lineára mearkkašupmi, dego livččii sáhka johtimis ovddos guvlui boahtteáigái. Muhto dutnje, mun smiehtadan: Sisdoallágo ruovttu guvlui seamma boahttevaš oli, vai leago das eará áiggi vásihus?
JN: Mun álo unohastalan veaháš go gulan holisttalaš jurddašanvuogi birra mii livččii vuostálasvuohtan lineára jurddašanvuohkái. Orru leamen dego dikotomalaš modealla, dat lea hui polariserejeaddji. Mun jáhkán ahte mii lea buohkat—iešguđet kultuvrrain, máŋgga dáfus—oassi ovtta kosmologiijas, vaikko vel boahtitge iešguđetge duogážiin.

Go dat lea daddjojuvvon, de mun gal maid jurddašan ahte mis leat iešguđetge vuogit árvvoštallat olbmo sajádaga máilmmis. Máŋga dát árbevirolaš sámi kosmologiija leat nu nannosit ovttaiduvvan duodjái dahje boazodillái dahje vel gilliige. Dát leat dat kultuvrralaš ladnit mat mis leat. Go dáid veardádalat dainna maid globaliserejuvvon, kapitalisttalaš vuogádagat gáibidit, mat álo leat mieigamin ruđalaš čoggojumi ja lassáneami ja golahusa vuostá, de oainnát ahte dain leat muhtin árvvut mat duođaid beaškkihit oktii.

Mun háliidivččen dáid sámi kosmologiijaid universaliseret veaháš, vai mii go ságastallat daid birra ja bargat daiguin visuálalaččat dahje lanjalaččat nugo mii dahkatge, váldit mielde elemeanttaid mat fakŋot etnalaš rájiid rastá. Dat sáhttet leat juoga maidda nuorra olbmot geat bajásšaddet gávpogis sáhtášedje heivehit ja mat sáhtášedje sin oaivadit ja maidda sii sáhtášedje oassálastit, amma nu? Dát lea munnje deaŧalaš. Doppe leat vissis geavadat maid juohke olmmoš sáhtášii eambbo ovttaiduhttit iežas eallinvuohkái ja máilmmi oaidninvuohkái. Guldaleapmi lea ovdamearkka dihtii okta dain—hástalit dán oktilaš árjji stivret proseassaid ja ekonomiija ja resursarávnnjiid.

Olmmoš sáhttá nu olu ávkašuvvat ságastallamiin iešguđet kosmologiijaid birra. Don sáhtát gávdnat nu eatnat árvvolaš árbevieruid álgoálbmogiid kultuvrrain mat vuohkkasit čájehit ovdamearkkaid mo sáhtát eará láhkai jurddašit, mo sáhtát gávdnat dondološ diehto- ja máhttovuogádagaid—mat otná dan beaivve leat hui gustovaččat— ávnnasgieđahallama dahje eatnama ja biepmu šaddadeami várás.

Installation view of Joar Nango’s Sámi Architectural Library, 2022. Photograph by Mathieu Gagnon © CCA

RR: Manne don jáhkát inuihta ja sámi dáláiggedáiddáriid nu vuđolaččat váikkuhit sadjeráhkadeapmái ja hábmema máilbmái oppalaččabut?
JN: Dat laktása duođaid dasa mas moai aiddo hálešteimme. Mun beroštan oalle olu jurddašeamis árbevieruid birra ja jearaheamis mii dat meroštallá árbevieru, ja mo don ealihat árbevieruid. Leat olu dološ dábit ja árbevierut mat sáhttet leat—dahje goit sáhttet orrut leamen—hui konservatiivvalaččat, eaigo nu? Don galggat dahkat dáinna lágiin dannego ná mii álelassii leat dahkan. Go vikkat jearahit manne, de it soaitte álo oažžut vástádusa.

Go dus lea diehtoáŋgiris miella, ja go leat oarjemáilmmi oahppovuogádagas, don hástaluvvot dávjá ja bággejuvvot ja oalgguhuvvot bidjat dáid jurddašanminstariid gažaldatvuollásažžan, ja mun jáhkán ahte dat sáhttá šaddat oalle hástalussan olu eamiolbmuide. It don sáhte hilgut nu olu áššiid, dannego daid hilgun duvdá maid du olggobeallai iežat servodaga. Dát árbevieruid duppalvuohta lea ovttaiduvvan buot beliide álgoálbmogiid servodateallimii—ja maiddái álgoálbmotarkitektuvrii. Ovdamearkka dihtii lea árbevirolaš arkitektuvra Norgga arkitektuvrra historjjás oassi, muhto dat gieđahallojuvvo eará láhkai ja das sárdnojuvvo eará láhkai—modernisma lea lunddolaš oassi Norgga arkitektuvrras. Álgoálbmoga kultuvrras lea earálágan juohku árbevirolašvuođa (tradišuvnna) ja ođđaáigásašvuođa (modernitehta) gaskkas. Mis lea dát konservatiiva jurddašanvuohki: Dážat áicet boares sámi goađi ja gupmet dan boaresáigásažžan, ahte lea musea, muhto máŋgga sápmelažžii dat guojiha dego “Dát gal gullá sápmelažžii.” Diehttalas dat lea historjjálaš ja árbevirolaš idjasuodji, muhto eat mii jurddaš ahte dat lea jápma diŋga ja ahte gullá dakkár eallináigodahkii mii lea ávccá jávkan.
RR: Don leat juo láidemin mu boahtte jearaldahkii—ja heivehala dan áinnas iežat miela mielde—mo don meroštalat dahje áddet arkitektuvrra geavada. Manin anát iežat rolla? Oainnátgo dan sámi territoria konteavstta siskkabealde? Leago dat eambbo našuvnnalaš mihttolávas vai internašuvnnalaš mihttolávas? Gos dat lea du mielas ednejuvvon, juos oppa leašge ednejuvvon?
JN: Mun in vikka meroštallat dan nu olu. Leat álo nu máŋga vejolašvuođa ovttasdoaibmat fága siskkabealde—ja dathan leage nu fiinnis, amma nu? Arkitektuvrra sáhttá áddet subjektiiva, persovnnalaš vugiid mielde, ja sáhttá dahkat persovnnalaš muitalusaid suorggi siskkabealde, ja dat lea buorre.

Go olmmoš bajásšaddá sápmelažžan dán lágan jearaldagaiguin, de deaivida álo dán idea fápmostruktuvrraid ja hierarkiijaid birra ja gii galgá maid mearridit arkitektuvrra siskkabealde. Mii leat oalle nuorran juo muhtin láhkai indoktrinerejuvvon vuogádaga gažadit. Don fertet leat fápmokritihkalaš juos leat riegádan álgoálbmotidentitehtii. Don oainnát nu olu eahpevuoiggalašvuođa, amma? Mo mu áhčči gieđahallojuvvui, stáhta nállestruktuvrraid. Šattat hui kritihkalažžan, ja go de šattat arkiteaktan, de guottát kritihkalaš miellaguottu mielddát. Mus ledje oahpu gaccadettiin bottat goas bidjen sáni sámi arkitektuvrra ovddabeallai, ja visot maid dál dagan, lea dego gárggiidan das ovddos guvlui.

Mun dieđusge in leat ovttaskas olmmožin doarvái fámolaš ráhkadit institušuvnnalaš parlameantavisttiid, ja danne ferten geavahit daid formáhtaid mat munnje leat olámuttolaččat. Mun lean olu bargan visuála dáiddalaš formáhtaiguin nugo smávit, gaskaboddasaš, nohkavaš struktuvrraiguin dahje báhpárii vuođđuduvvan bargguiguin. Dušše jurddašan, čállán ja govahallan ođđa arkitektuvrralaš realitehtaid, ja buot dáin proseassain oainnán čađat mo min iešmearridanvuoigatvuođat gáržžiduvvojit. Álo dustejuvvot dáid gáržžidemiiguin, muhto lea miellagiddevaš dahkamuš joatkit bargat máŋggain earálágan dáiddalaš geardumiin, ja min čájáhus lea munnje okta duođaid ebmos prošeakta masa oassálasttán. Dás bargat kollektiivvalaččat seamma lágan áššiiguin riikkaidgaskasaš álgoálbmogiid—rastá-álgoálbmogiid—formáhtain, mas sámit ja inuihtat gávnnadit kultuvrralaš persovnnalašvuođaideasetguin ja prošeavttaideasetguin ja ambišuvnnaideasetguin.

Jurddašan ahte soaittán beroštit eambbo báikeráhkadeamis go arkitektuvrras, eambbo go struktuvrra designemis. Muhto mii dáin lea oktasaš mu mielas, lea ahte dat vigget ráhkadit autonoma sámi, álgoálbmotlaš, ednejuvvon dorvvolaš sajiid—mii ii mearkkaš ahte ii galggašii dohkkehit jienaid mat eai leat sápmelaččat, dahje ahte ii suovašii oarjemáilmmi ođđaássiid jienaid seahkánit ságastallama suohkadii, muhto diehttalasat galggašii ságastallan leat báiki gos mii gáidat buviheaddji ja stivrejeaddji fápmostruktuvrrain maid kapitalisttalaš nationálastáhtat ráhkadit go barget arkitektuvrrain.

RR: Geas livčče dahje galggašedje leat eatnamii vuođđuduvvan dieđut ja máhtut, earenoamážit go árvvoštalat mo arkitektuvrra geavat sáhtášii dárkileappot “guldalit” eatnama?
JN: Dán gažaldagas leat máŋga beali. Orun iežan mielas hui miholaš go human álgoálbmotáššiid birra dahje go searvvan álgoálbmogiid politihkalaš ságastallamiidda—ságastallamiidda dekoloniseremis, ovdamearkka dihtii—dannego mun lean muhtin láhkai hui eahpepolitihkalaš olmmoš, ná persovnnalašvuohtan: Mun sodjalan johtilit fátmmastit áššiid máŋggabealatvuođa, ja dat dahká ahte mun in leat nu ceaggái áššiid hárrái, nu ahte mun soaittán leamen gealbbohis politihkar, ingo? Ovdalgo máhtán maidege dadjat, de lean juo eahpideamen iežan ja jurdagiiddán.

Danne lea vissis máŋggabealatvuohta, kompleksitehta, das maid fertešin dadjat go vástidan diekkár gažaldahkii. Geas lea vuoigatvuohta bargat eatnamii vuođđuduvvan doaimmaiguin ja geavadiiguin? Máŋgga dáfus jurddašan ahte buohkat leat riegádan ovtta olu čatnašumiin eatnamii ja birrasii ja báikái. Dattetge it sáhte dušše dan láhttestit ja de guođđilit ságastallama dasa, dannego historjá lea nu máŋggabealagit gárggiidan. Go galggan leat politihkalaš ja hupmat dekoloniseremis ja álgoálbmogiid áššiin, de fuolastuvan juos datte loavkašuhtán ovdamearkka dihtii ođđaaássiid, nugo iežan ustibiid ja eamida ja buot daid olbmuid iežan eallimis, geain leat eará kultuvrralaš perspektiivvat go mus alddán.

Seammás anán ahte lea sakka dárbbašlaš loktet sámi perspektiivvaid ja oaidnoguottuid, dannego mis leat ain árbevirolaš, eatnamii vuođđuduvvan diehto- ja máhttovuogádagat. Dat leat gal juo jávkamin, ja juos mii joatkit hukset daid ruoná-ekonomiija prošeavttaid—hukset rusttegiid iežamet eanadagaide—de mii borrat buot dan saji man dárbbašit juos min kultuvra ja min eatnamii vuođđuduvvan teknologiijat galget birget. Mii fertet vuosttaldit maid.
RR: Juoga maid lean áican čájáhusas, lea ahte dan váibmosis vuhtto nanu árvvasvuohta ja empatiija buot oassálastiid beales. Du installašuvdna čájáhusas lea galleriija man mii leat merken gažaldagain “Gos eana álgá?” Čájáhus lea oppalaččat heivehuvvon nu ahte dán gažaldagas lea árvvasvuohta: Dat bovde iešguđetlágan servodagaid áddet mo olmmoš meroštallá ruovttu eatnama gorrái, mo buohkain lea dákkár lágan oktavuohta olámuttos.
JN: Árvvasvuohta lea dárbbašlaš, nu leat maiddái dorvvolaš sajit—mat gal vealtameahttumit eai leat eksklusiivvalaččat, muhto dorvvolaččat, vaikko eksklušuvdna (čuoldin) sáhttá leat lunddolaš dimenšuvdna proseassas mainna dorvvolaš sajiid galgá ráhkadit. Árvvasvuohta ja dan vuostálasvuohta, čuoldin, leat guokte dimenšuvnna mat álo leat dán ságastallamis: Lea hui deaŧalaš bisohallat dán guovtti miellaguottu gaskka vai ságastallan bissu iige bissán. Mun doaivvun ahte mii boahtteáiggis leat dakkár báikkis gos eat dárbbaš leat nu eksklusiivvalaččat, gos mii sáhttit leat eambbo transkultuvrralaččat seammasullasaš vugiid mielde go mii dán čájáhusas fállat gehččiide vejolašvuođa diđoštit ja ságastallat. Doaivvun ahte mii gávnnašeimmet oktasaš lávddi, prošeavttaid bokte nu mo dát čájáhus, gos mii buohkat sáhtášeimmet juogadit seamma dieđu ja máhtu. Mun jáhkán ahte das dat visot vuolgá: Dieđus ja máhtus.

Mii fertet cegget dán gažaldaga dávjjibut go oktii juohke logát jagi institušuvnnas nugo Kanáda arkitektuvrra guovddážis, CCA. Báikkit nugo CCA dárbbašit álelassii guoddit dákkár dieđuid ja máhtuid, ja mun oaivvildan ahte dat fertejit atnit daid almmusin iežaset luhtte ja fuolahit ahte mis buohkain lea vuođđodási diehtu ja máhttu dáin áššiin. Dakkaviđe go mis dat lea, de sáhttit álggahit áibbas ođđa formáhta iežamet digaštallamiid várás. Mii sáhttit olahit sakka guhkkelii ja čiekŋalebbui ja ovttasbargama veagas juos mis lea oktasaš diehto- ja máhttovuođđu.

Ja dán dieđu ja máhtu eat galgga dušše juogadit, muhto buvttadit, ja dan mii fertet ovttas buvttadit. Girjegumpi – The Sámi architectural library struktuvra lea munnje šaddan, nu mo dat lea ahtanuššan das rájes go ráhkadin vuosttas veršuvnna National Gallery:s [Kanáda nationálagalleriijas] Ottawas, viggamuššan ráhkadit dakkár lávddi mii buvttihivččii dieđu ja máhtu. Dat lea sadji gos buvttiha ja ovttas buvttada ja duddjo albmosit olahahtti dieđu ja máhtu álgoálbmotarkitektuvrra birra mii duođaid dárbbašuvvo, mun jáhkán. Dákkár árvvasvuohta—dieđu ja máhtu ja dan buvttadeami dáfus—lea maid hui mávssolaš.

Eŋgelasgielas jorgalii Magne Ove Varsi.

Sámi dieđut ja máhtut leat leahkimin

Joar Nango ságastallá Rafico Ruiz:in sámi kosmologiijas, arkitektuvrageavadis ja árvvavuođas

Search